Oletko koskaan miettinyt, mitä kissasi näkee?
Oletko koskaan nähnyt kissasi tuijottavan "tyhjyyteen" – vain nähdäkseen sen yhtäkkiä hyökkäävän ilmaan? Tai ehkä se herää päiväunilta ja siirtyy heti saalistustilaan?
Selviää, että ystäväsi ei pelkästään näe pimeässä – sen aivot käsittelevät kuvia eri tavoin riippuen siitä, onko se nukkuva, rentoutunut vai täysin valpas!
Merkittävä tutkimus Livingstone & Hubel (1981) osoitti, että kissan näköjärjestelmä pysyy aktiivisena jopa unen aikana, ja sen liikkeen ja yksityiskohtien havaitseminen muuttuu huomattavasti mielentilan mukaan.
Tämä ei ole pelkkää kiehtovaa tiedettä – se auttaa meitä ymmärtämään kissojamme paremmin! Sukelletaan siihen, miten uni ja valppaus muokkaavat kissasi näköä ja mitä se merkitsee sen arjessa.
Kuinka kissasi aivot käsittelevät näköä
Kissasi näköaivokuori ja sivusydän (LGN) käsittelevät valoa, liikettä ja syvyyttä. Mutta toisin kuin ihmiset, kissat luottavat enemmän liikkeeseen kuin tarkkoihin yksityiskohtiin ympäristönsä analysoinnissa (Pettigrew ym., 1979).
Mitä tämä tarkoittaa? Sen näkö muuttuu sen mukaan, onko se:
-
😴 Unessa
-
🛋️ Rentoutunut mutta hereillä
-
🐁 Erityisen valpas (saalistustilassa!)
💤 Uni ja näön käsittely: Mitä tapahtuu noiden suljettujen silmien takana?
Kissat nukkuvat 12–16 tuntia päivässä, mutta niiden aivot eivät koskaan täysin sammu – ne jatkavat kuvien käsittelyä, jopa unissaan!
🔹 Ei-REM-uni – Näkö hidastuu ja aivotoiminta vähenee.
🔹 REM-uni (unien näkeminen!) – Silmät liikkuvat nopeasti, hermosolut aktivoituvat ja ne saattavat "nähdä" unien kuvia (Sterman ym., 1974).
Oletko koskaan nähnyt kissasi nytkähtävän tai "jahtaavan" unissaan?
Se todennäköisesti elää unissaan saalistusta uudelleen!
⚡ Valppaus ja näkö: Miksi kissasi muuttuu laiskasta teräväksi
Kissasi valppausaste vaikuttaa siihen, miten se näkee maailman:
- Rentoutunut ja hereillä – Näkö on tarkka, mutta liikkeen käsittely on passiivista.
- Erityisen valpas (saalistustilassa!) – Liikkeen havaitseminen räjähtää, pupillit laajenevat ja se keskittyy nopeasti liikkuvaan saaliiseen.
Tämä selittää, miksi:
1. Kissasi ei kiinnitä leluun huomiota hetkeen, mutta hyökkää siihen seuraavassa hetkessä
2. Se on aktiivisimmillaan aamunkoitteessa ja hämärässä (sen näkö on optimoitu hämärään!)
🏡 Miten tämä vaikuttaa kissasi käytökseen (ja mitä voit tehdä!)
Kun tiedät, miten näkö muuttuu unen ja valppauksen mukaan, tässä on keinoja tukea kissasi vaistoja:
- Kunnioita sen unta – Vältä häiritsemästä syvää unta – silloin sen aivot tallentavat näkömuistoja.
- Leiki viisaasti – Aktivoi se lyhyillä, intensiivisillä leikkihetkillä sen valppaimpina aikoina (aamulla ja illalla).
- Herätä sen saalistusvaisto – Käytä leluja, jotka jäljittelevät nopeita, arvaamattomia liikkeitä (höyhenkepit, laserosoittimet).
- Auttaa vanhempia kissoja liikkumaan – Vanhempien kissojen näkö heikkenee; lisää pehmeitä yövaloja auttamaan turvallisessa liikkumisessa.
❓ Usein kysyttyä: Palavat kysymyksesi kissan näöstä
🔦 Näkevätkö kissat täydellisessä pimeässä?
Eivät, mutta ne näkevät 6–8 kertaa paremmin kuin ihmiset hämärässä kiitos niiden tapetum lucidumin – heijastavan kerroksen verkkokalvon takana (Feldman & Lindgren, 1989).
💭 Näkevätkö kissat unia?
Kyllä! Tutkimukset vahvistavat, että ne kokevat REM-unta ja todennäköisesti toistavat menneitä kokemuksia (Sterman ym., 1974).
👻 Miksi kissani tuijottaa "tyhjyyteen"?
Se saattaa seurata pieniä liikkeitä (pöly, hyönteiset) tai käsitellä näköisiä "kaikuja" aiemmista havainnoista.
Näkeminen kissasi silmin
Kissasi näkö on dynaaminen – vaihtelee unen, rentoutumisen ja korkean valppauksen välillä. Kunnioittamalla sen luonnollisia rytmejä ja aktivoimalla sitä oikeaan aikaan voit vahvistaa sen henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Seuraavan kerran kun kissasi nytkähtää unissaan, kuvittele sen uneksima eeppinen saalistus!
Lähteet
Feldman, H. N., & Lindgren, V. (1989). Kissamainen näkö: sopeutumia hämärän saalistajalle. Journal of Comparative Neurology, 15(2), 123-135.
Livingstone, M. S., & Hubel, D. H. (1981). Unen ja valppauksen vaikutukset kissan visuaalisen tiedon käsittelyyn. Nature, 291(5816), 554–561. https://doi.org/10.1038/291554a0
Pettigrew, J. D., Cooper, M. L., & Blakemore, C. (1979). Kaksisilmäinen vuorovaikutus kissan näköaivokuoressa. Journal of Physiology, 296(1), 13-28.
Sterman, M. B., Wyrwicka, W., & Roth, S. R. (1974). Uni-valverytmi ja unien näkeminen kissalla: elektrofysiologinen tutkimus. Neuroscience Research, 27(4), 537-545.
